Maskuliini ja feminiini remonttipölyn keskellä
Olen ollut viime aikoina vahvasti kiinni maskuliinienergiassa. Kun puhun maskuliini- ja feminiinienergiasta, en tarkoita miehiä ja naisia. Puhun kahdesta erilaisesta tavasta toimia, olla ja kohdata elämä.
Maskuliini rakentaa, vie eteenpäin ja ratkaisee. Feminiini vastaanottaa, tuntee, pehmenee ja yhdistää. Meistä jokaisessa elävät molemmat.
Remontoidessani uutta kotiani olen laatoittanut, saumannut, hionut, maalannut, tehnyt valtavan määrän valintoja ja päätöksiä, johtanut remppaprojektia, kirvesmiestä, sähkömiestä, putkimiestä, isännöitsijää… Periaatteessa tämä kaikki on minulle hyvin luontevaa ja tartun herkästi toimeen ja pidän langat käsissäni.
Kuitenkin nyt kun remontti suunnitteluineen on kestänyt jo pari kuukautta, eikä elämääni ole mahtunut juuri mitään muuta päivätöiden lisäksi, huomaan kaipaavani hiljaisuutta, rauhaa, meditointia, vetäytymistä ja luontoyhteyttä.
Ilman maskuliinienergiaa tämä remontti ei olisi koskaan edennyt. Maskuliinisuus auttaa rakentamaan, tekemään päätöksiä, suojelemaan, johtamaan ja viemään asioita käytäntöön.
Miltä ylikorostunut maskuliinisuus tuntuu kehossa ja mielessä?
Totesin maskuliinienergian olevan pidemmän päälle kovin väsyttävää. Huomasin, että joudun yhä enemmän pakottamaan itseni liikkeelle, aktiiviseksi ja toimimaan. Tulen helposti “Kyllä mä pärjään” ja “Ei tartte auttaa” -tyypiksi. Sitten kiroilen ja itken, kun en saa kattolamppuja asennettua tai osaa sahata jiirikulmia. Minun oli vaikeampi pyytää apua.
Minun odotettiin tekevän päätökset, myös monista asioista, joista minulla ei ollut mitään ymmärrystä, kuten esimerkiksi koneelliseen poistoon yhdistettävän liesituulettimen valinnasta. Maskuliinisuuden ollessa ylikorostunut en enää aina osannut ottaa vastaan neuvoja ja ohjeita, koska olin ohjelmoinut itseni “päättäjäksi ja tietäjäksi”.
Aloin nukkumaan huonosti. Olin jatkuvasti vähän “valmiustilassa”, kuin kehoni olisi odottanut seuraavaa ongelmaa ratkaistavaksi. Heräsin aamuöisin miettimään, mitä kaikkea pitää seuraavan päivän aikana hoitaa ja ratkaista. Oli vaikea aidosti levätä silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus.
Vaikka en tiedostanut sitä siinä hetkessä, jokin minussa yritti samalla tasapainottaa tilannetta.
Iltaisin ennen nukahtamista hoidin juurichakraani reikillä — ehkä siksi, että tuleva muutto ja koko pitkä remontti oli ravistellut perusturvallisuuden tunnetta enemmän kuin ymmärsinkään.
Toistin itselleni: kaikki menee hyvin, olen turvassa, tämä vaihe päättyy kyllä.
Kun elämästä katoaa vastaanottavuus, lepo, nautinto, intuitio ja pehmeys, alkaa tekeminen muuttua suorittamiseksi. Keho kiristyy. Mieli käy kierroksilla. Elämästä katoaa virtaus.
Feminiinisyys = yhteys
Nyt olen muuttanut muuttolaatikoiden ja listakasojen keskelle. Neitsyt-mieltäni ahdistaa epäjärjestys, keskeneräisyys ja kaaos. Kuitenkin otin nyt kaksi päivää lomaa ja lähdin maalle, jossa voin palauttaa maskuliini-feminiinienergiani tasapainon.
Täällä toimin ja teen askareita feminiinienergiasta käsin. Ei minulla maallakaan tekeminen lopu — mutta sen rytmi muuttuu. Tekeminen ei synny pakosta, kontrollista tai suorittamisesta vaan yhteydestä itseen. Rauhallinen uunien lämmittely ravitsee jotain syvempää minussa. Täällä on tilaa ja hiljaisuutta laskeutua kuulemaan omia ajatuksia. Huoltamaan kehoa lempeällä joogalla ja illan pitkällä saunalla. Vain istua vailla tehokkuutta ja kuunnella lintuja.
Ying ja Yang, feminiini ja maskuliini, ne löytyvät molemmat meistä kaikista. Toisinaan on tarpeen ottaa käyttöön enemmän jompaa kumpaa energiaa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa kummassa polariteeissa toimii missäkin tilanteessa ja löytää omat keinot tasapainottaa nämä polariteetit itsessä.
Ehkä todellinen tasapaino ei synny siitä, että olemme jatkuvasti pehmeitä tai jatkuvasti tehokkaita.
Vaan siitä, että osaamme tunnistaa milloin on aika rakentaa — ja milloin on aika hengittää.
Joskus elämä tarvitsee meissä rakentajaa.
Mutta tila muuttuu kodiksi vasta silloin, kun sinne laskeutuu läsnäolo.
Milloin sinä olet viimeksi saanut vain olla ilman, että sinun täytyi ansaita lepo suorittamalla ensin?
